Kehitysavusta
on puhuttu paljon viime aikoina. Ajattelin kantaa oman korteni kekoon ja jakaa
kanssannne pari sanaa.
Suomi on varannut vuoden 2015 talousarviossa kehitysapuun 811 422 000 €. Se
tekee 148 € jokaista suomalaista kohti vauvasta vaariin vuodessa.
Vertailun vuoksi sanottakoon, että poliisitoimeen on varattu 741 980 000 € ja
opetukseen (poislukien aikuis- ja korkeakoulutus) 792 236 000 €.
Itse olen sitä
mieltä, että kehitysapu tulisi nykyisessä muodossaan lopettaa täysin.
Seuraavassa muutama pointti, miksi:
Kehitysapu ei kehitä
Yli 40 vuotta
ulkoministeriön kehitysyhteistyössä työskennellyt ulkoasiainneuvos Matti
Kääriäinen kertoo
tammikuussa julkaistussa kirjassaan, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa
äärimmäinen köyhyys on vuosikymmenten kehitysavusta huolimatta vain
lisääntynyt. Finpron Itä-Afrikan päällikkö Esa Rantanen puolestaan kertoo, että
positiiviset tulokset Afrikan kehitysmaissa johtuvat lähinnä Kiinan ja muun
Aasian investoinneista - ei kehitysavusta.
Kehitysavulla
on varmasti saavutettu positiivisiakin tuloksia - ainakin lyhyellä tähtäimellä
- mutta tietoa kehitysavun pitkän tähtäimen vaikutuksista on hyvin vähän
saatavilla. Lähinnä siksi, ettei niitä kukaan halua tutkia. Onnistuneena
kehitysprojektina pidetään sellaista, joka on onnistunut käyttämään sille
varatut rahat. Kehitysapupiireissä kilpaillaan sillä, kenellä on surkein hanke
hoidettavana.
Jokainen voi
toki ottaa mieleisensä kehitysavun kohteena olevan maan ja tutkia esimerkiksi
sen taloudellista kehitystä, mutta minkäänlaisena todisteena kehitysavun
positiivisesta vaikutuksesta sitä ei voida käyttää.
Kehitysapu on miljardiluokan bisnes
Kehitysapua
tarvitaan lisää, koska maassa x asia y on parantunut kehitysavun myötä.
Kehitysapua tarvitaan myös lisää, koska maassa q asia w ei ole parantunut. Tämä
taas johtuu siitä ettei kehitysapua ole annettu riittävästi. Vuonna 2012 DAC:n
(Development Assistance Committee, suom. kehitysyhteistyökomitea) jäsenmaat
antoivat kehitysapua yhteensä 89 miljardia euroa. Tänä vuonna Suomen valtion
budjetti on 53,7 miljardia. Vuonna 2008 kehitysavun parissa työskenteli 210 800
ihmistä.
Kehitysapu on itsessään jo niin monen ihmisen, yhdistyksen ja yrityksen
rahoittaja, että siitä on tullut tärkeää jo pelkän oman olemassaolonsa vuoksi.
Kyse ei ole enää hyväntekeväisyydestä, vaan tuhansien ja tuhansien ihmisten
elannosta. Jotta nämä ihmiset voivat tuoda leipää pöytäänsä, tulee kehitysapua
jatkaa. Mutta mitä sillä ihan oikeasti saavutetaan?
Kehitysapu edistää korruptiota
Kun kyse on miljoonista, sadoista miljoonista tai miljardeista, käsiä on
tyrkyllä enemmän kuin muurahaisia pesässä. Ja mitäpä ei ihminen olisi valmis
tekemään tuollaisten summien eteen?
Kuinka valtio, jolla ei ole joko demokratiaa, (puolueetonta) oikeuslaitosta tai
poliisia kykenee hoitamaan tuollaisia summia ilmaista rahaa oikeaan kohteeseen?
Miten valtio, jota on hallittu pienen eliitin toimesta varmistaa, ettei raha
katoa johtajille ja muille välikäsille? Kuinka monella kehitysmaan
valtiopäämiehellä ylipäänsä on aikomusta käyttää rahaa kansalaistensa olojen
parantamiseen?
Muutama
esimerkki korruptiosta kehitysapubisneksessä:
Kehitysapu lamauttaa kohdemaan oman tuotannon
Kehitysavun
vastaanottajamaissa on teollisuutta. Niissä on käsityöläisiä, maanviljelijöitä
ja kauppiaita. Kun UFF toimittaa Malawiin kontillisen vaatteita ilmaiseksi
jaettavaksi, mitä luulette paikallisille vaattureille, vaatekauppiaille ja
tehdastyöläisille tapahtuvan? Kuinka käy paikallisen vaatekaupan?
Kehitysavun historia on täynnä tapauksia, joissa massiiviset määrät
avustuksia, kuten ruokaa, ajavat paikalliset tuottajat työttömiksi.
Kehitysapu laiskistaa
Vihreän
tohtorin Eero Paloheimon kirjasta "Tämä on Afrikka" on elävästi
jäänyt mieleen kylä, joka elää mielummin ilman toimivaa kaivoa, odottaen vuosia
valkoisen miehen tulevan korjaamaan sen, kuin laittaisi itse tikkua ristiin sen
korjaamiseksi. Vaikken kyseistä toimintamallia käsitä, ymmärrän kuitenkin
ajatuksen sen taustalla. Miksi kuluttaa omaa aikaa, omia voimiaan jonkun asian
eteen, kun tietää, että joku muu tulee sen ilmaiseksi tekemään? Ja sitähän
kehitysapu pääosin on. Asioiden tekemistä muiden puolesta ja ilmaisten
asioiden jakamista.
Loppusanat
Saatan antaa hieman tunteettoman ja kylmän kuvan itsestäni. Totuus kuitenkin on, että Suomella ei valtiona ole varaa, eikä minkäänlaisia velvollisuuksia kehitysavun jakamiseen. Kehitysavulla ei myöskään ole kiistattomia positiivisia vaikutuksia. Kehitysapua vastustetaan myös vastaanottajamaissa. Muutamia luetellakseni, kehitysapua vastustavat mm. sambialainen ekonomisti Dambisa Moyo, ghanalainen entinen YK:n pääsihteeri Kofi Annan, Ruandan presidentti Paul Kagame ja Senegalin presidentti Abdoulaye Wade.
Mikäli aihe yhtään kiinnostaa, suosittelen kaikkia lukemaan Dambisa Moyon kirjan "Dead Aid".