tiistai 15. syyskuuta 2015

Herraviha on ja voi hyvin

Palkansaajajärjestöt järjestävät ensi perjantaina mielenosoituksen hallituksen säästötoimia vastaan. Samalla monet ammattijärjestöt lakkoilevat. Lakkoiluun osallistuvat ainakin kuljetusala, posti, kaupan ala, rakennusala, poliisit ja metalliteollisuus. Lakkoilu vaikuttaa välillisesti myös muihinkin aloihin, sillä esimerkiksi koko maan junaliikenne ja pääkaupunkiseudun bussit pysähtyvät 12 tunniksi. Lisäksi kymmeniä lentoja jää lentämättä.

Työpaikoilla keskustelu käy kuumana ja ammattiliitot värväävät vauhdilla lakkovahteja. Työpaikoilla on synkkä tunnelma; nekin, jotka hallituksen leikkauksia kannattavat, eivät uskalla avata suutaan. Nekin, jotka haluaisivat perjantaina työskennellä, eivät sitä paineen takia uskalla tehdä.

Sillä ei ole mitään merkitystä, että hallituksen toimilla luodaan luultavasti kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Sillä ei ole mitään merkitystä, että päivän lakkoilu tulee maksamaan Suomelle noin 400 miljoonaa euroa. Sillä ei ole mitään merkitystä, että Suomessa palkat ovat nousseet paljon muuta Eurooppaa nopeammin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Ainoa, mikä tuntuu merkitsevän on se, että saavutetuista eduista ei tingitä.

Vaikkei omaa työpaikkaa olisi enää viiden vuoden päästä, on tärkeintä, että tässä ja nyt, on mahdollisimman hyvä palkka, isot lisät ja hyvät edut. Valitettavasti tällaisella politiikalla on Suomesta menetetty kymmeniä tuhansia työpaikkoja viime vuosina ja tullaan myös jatkossakin menettämään. Suomi ei valitettavasti ole se lintukoto, mitä se 80-luvulla oli. Suomalaiset joutuvat kilpailemaan globaaleilla markkinoilla ja valitettavasti tämä onnistuu ainoastaan, jos yritykset pystyvät toimimaan kilpailukykyisesti. Tähän Suomen hallitus yrittääkin nyt saada parannusta.

Työmarkkinajärjestöille annettiin mahdollisuus yhteiskuntasopimukseen, mutta se ei heille kelvannut. Nyt kun demokraattisesti valittu hallitus tekee päätöksiä, asettuvat järjestöt poikkiteloin. Kukaan ei ole kuitenkaan sieltä suunnalta esittänyt - jos kerta hallituksen päätökset ovat huonoja - kuinka hallituksen tulisi sitten toimia Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi? Vai syödäänkö leveästi vielä muutama vuosi ja liitytään sitten Kreikan joukkoon?

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Kaikki mahtuvat Inarinjärvelle, mutta kestääkö jää?

Suomessa ja somessa kiehuu. Media täyttyy nyyhkytarinoista ja iPhoneista. Ihmisiä pakenee kotimaistaan päivässä tuhansia ja kymmeniä tuhansia - Eurooppaan. Keskustelu käy kuumana: pitäisikö hädänalaisia auttaa ja jos pitäisi niin kuinka paljon?

Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrien top-3 kansallisuuksien mukaan on Irak, Somalia ja Albania. Käytetäänpäs hetki kyseisten maiden tilannetta tutkien. Somaliassa levottomuuksia esiintyy pääosin maan eteläosissa. Pohjoisesta löytyvät Somalimaa ja Puntmaa ovat kuitenkin satunnaisista yhteydenotoista huolimatta varsin vakaata aluetta. Lisäksi Somalian naapurista löytyvät Etiopia ja Kenia ovat täysin rauhallisia maita.

Irakissa puolestaan sotiminen keskittyy maan pohjoisosiin ja suurin osa Irakista on Irakin hallituksen hallinnassa, joten mahdollisilta sotatoimialueilta voi paeta maan eteläosiin. Albaniassa ei taas edes ole minkäänlaista kriisiä, jota ihmisten tarvitsisi paeta. Silti näistä maista on jatkuva virta pitkiä, vaarallisia ja kalliita reittejä Eurooppaan - ja Suomeen.

Viime aikoina eniten tapetilla olleet syyrialaiset "pakolaiset" ovat Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrien listalla vasta sijalla kuusi. Syyriassa levottomuudet koskevat lähes koko maata, joten on sinänsä ymmärrettävää, että sieltä suuntautuu ihmisiä muihin maihin. Se, miksi Syyriasta matkustetaan Suomeen, vaikka matkan varrella on lukuisia turvallisia maita, jääköön lukijan pääteltäväksi.

Yksikään maailman maa ei ole vielä onnistunut välttämään humanitaarisen maahanmuuton seurauksena syntyvää ghettoutumista. Ruotsissa, joka on oikea humanitaarisen maahanmuuton mallimaa, on jo 55 ns. no-go-zonea, johon ei edes poliisilla ole, ilman riittävää taustatukea, asiaa. Yhtenä alueena voimme mainita vaikkapa Malmön, jossa viikottaiset räjähdykset, ammuskelut ja muut väkivallanteot värittävät muutoin harmaata arkea. Pelkkä nopea vilkaisu Googleen kertoo karua kieltään tästä monikulttuurisesta onnelasta.

Tämä tulee olemaan nykymenolla myös Suomen tulevaisuus. Maahanmuuttovirasto on ennustanut Suomeen tulevan 40 000 turvapaikanhakijaa seuraavan vuoden aikana. Tällä hetkellä pelkästään Ruotsista valuu Suomeen 300 turvapaikanhakijaa päivässä. Vuositasolla tällainen tekee jo yli 100 000 tulijaa. Ja tähän joukkoon eivät kuulu edes perheenyhdistämiset. Kymmenessä vuodessa Suomeen on siis tulossa pääkaupunkiseudun väestön verran maahanmuuttajia.

Tokikaan kaikki tulijat eivät myönteistä turvapaikkapäätöstä saa, mutta se ei tietenkään tarkoita, etteivätkö kyseiset henkilöt saisi jäädä Suomeen. Kenenkään ei tarvitse Suomesta lähteä, jos ei tahdo.

Jokainen varmasti ymmärtää, mitä miljoona maahanmuuttajaa pelkästään vuosikymmenessä tulee tekemään 5,4 miljoonan asukkaan Suomelle. Suomalainen kulttuuri ja arvot tulevat väistymään uusien tulijoiden tieltä, taloudesta puhumattakaan. Sosiaaliturvamme ei tule kestämään tällaista väestönlisäystä eikä julkisten palveluiden, kuten terveydenhuollon, pyörittämiseen riitä rahat. Suomi palaa aikaan ennen sosiaalidemokratiaa.

Viimeinen viikko on mennyt mediassa ja somessa hukkunutta pakolaislasta surkutellessa. Tähän on syytä tottua, sillä tulevaisuudessa saamme surkutella entistä enemmän. Jokainen Eurooppaan päästetty turvapaikanhakija lisää tulijoiden - ja sitä myötä myös Välimereen hukkuneiden - määrää. Mikäli hukkumiset todella halutaan saada loppumaan, on jokainen Eurooppaan pyrkivä pakolaisvene ohjattava takaisin lähtöpaikkaansa. Tulijat eivät nimittäin tule loppumaan.

Afrikan väestön ennustetaan nelinkertaistuvan vuosisadan loppuun mennessä. Lukuina se tarkoittaa 3,3 miljardia ihmistä lisää, 20 miljoonaa vuodessa. Konfliktit ja levottomuudet eivät siis tule vähenemään - päinvastoin. Se, että Suomi ottaa 40 000 - 100 000 ihmistä vuodessa on maailmanlaajuisesti täysin mitätön asia, mutta Suomen kannalta se on äärimmäisen tuhoisa. Äitiyspakkaukset ja jokamiehenoikeudet tulevat jäämään historiaan.

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Minä leikkaisin muustakin kuin maahanmuutosta

Tervehdys!

Lupasin julkaista leikkauslistani ennen vaaleja. Hieman viime tinkaan jäi, mutta tässäpä tämä. Lähteenä olen käyttänyt valtion talousarviota sekä Suomen Perustan tutkimusta maahanmuuton kustannuksista.

Nämä ovat suoria leikkauksia, mutta hyöty taloudelle on todennäköisesti suurempi, kun ihmiset siirtyvät julkisen sektorin papereiden pyörittämisestä ja muusta suomalaisille vähemmän hyödyllisestä toiminnasta esimerkiksi yksityisen sektorin palvelukseen.

- hallinto (puolet pois) 861 391 500 €
- valtionhallinnon kehittäminen (2/3 pois) 68 295 000 €
- puoluetuet (puolet pois) 16 000 000 €
- kehitysapu 808 422 000 €
- maahanmuutto 600 000 000 €
- aluehallintovirasto (2/3 pois) 58 524 000 €
- siirrot Ahvenanmaalle 249 145 000 €
- nettomaksut EU:lle 1 150 000 000 €
- avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan 3 293 000 €
- taiteen tukeminen 241 414 000 €
- YLE (puolet pois) 253 974 000 €
- yritystuet 755 401 000 €
- energiatuet 447 984 920 €
- THL (puolet pois) 60 412 €

LEIKKAUKSET YHTEENSÄ 5 513 904 832 €

Lisätuloja saadaan lisäksi verotusta laskemalla ja yritysten toimintaedellytyksiä parantamalla, jolloin kulutus kasvaa ja uusia yrityksiä saadaan Suomeen.


Kirjoitus julkaistiin myös eduskuntavaalisivustollani joonaskarna.fi

Naisilla ei ole kykyä ajatella rationaalisesti - ja muu höpöhöpö

Suomen perustuslain 2 §:ssä kerrotaan seuraavaa:

"Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen."

29 § menee kokonaisuudessaan näin:

"Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset."

Käytännössä Suomessa valta ei kuitenkaan ole kansalla, vaan puolueilla ja heidän sidosryhmillään. Kansalaisilla on oikeus osallistua ja yrittää vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Minkään tahon - edes kansanedustajien - ei kuitenkaan tarvitse ottaa kansalaisten mielipiteitä huomioon.

Puoluekuri on järjestelmä, jossa kansanedustajat pakotetaan äänestämään puoluejohdon tahdon mukaisesti - vaikka se olisikin vastoin edustajan omia näkemyksiä tai vaalilupauksiaan. Puoluekuri on käytössä kaikissa eduskuntapuolueissa Muutos 2011 -puoluetta lukuun ottamatta. Tämä johtaa siihen, että kansalainen ei voi äänestäessään tietää, että edustaja todella tulee äänestämään niin kuin on ennen äänestystä antanut ymmärtää.

Kansanedustajat eivät siis ole kansan edustajia, vaan puolueiden ja heidän sidosryhmiensä edustajia.

Ainoa tapa murtaa tämä lobbareiden ja puoluekoneistojen valta on ottaa käyttöön sitovat kansanäänestykset ts. suora demokratia.

Suorassa demokratiassa kansalaiset pääsevät äänestämään suoraan asioista ohi puolueiden ja muiden valtaa pitävien tahojen. Sveitsissä kyseinen järjestelmä on ollut käytössä jo yli 150 vuotta ja sen saavutukset puhuvat puolestaan. Suoraa demokratiaa vastustetaan kuitenkin niin puolueiden kuin kansalaistenkin keskuudessa. Puolueiden vastustus on helppo ymmärtää; suora demokratia veisi suoraan heiltä valtaa kansalaisille.

Mutta miksi kansalaiset vastustavat oman valtansa lisäämistä?

Syynä on vuosikymmenten propaganda siitä, että kansalaiset ovat liian tyhmiä päättämään Suomen asioista. Tämä on kuitenkin täysi valhe.

Kyseinen argumentti on itse asiassa yhtä vanha kuin demokratiakin. Edustuksellistakin demokratiaa on vastustettu siitä samaisesta syystä, että kansalaiset ovat liian tyhmiä eikä heille saa tämän vuoksi antaa valtaa. Naisten äänioikeutta on vastustettu, koska naiset ovat liian tyhmiä eivätkä he pysty rationaaliseen ja pitkäjänteiseen ajatteluun.

Suoraa demokratiaa vastustetaan, koska kansalaiset ovat liian tyhmiä eivätkä he pysty riittävän rationaaliseen ja pitkäjänteiseen ajatteluun, mitä asioista päättäminen vaatii.

Suora demokratia on ainakin jossain muodossaan käytössä 22 Euroopan maassa. Vain kolmesta Euroopan maasta sitovat kansanäänestykset puuttuvat perustuslaista: Bulgariasta, Luxemburgista ja Suomesta. Suomalaiset ovat kuitenkin esimerkiksi älykkyysosamäärällä tai pisa-tuloksilla mitattuna yksi Euroopan ja koko maailman viisaimmista kansoista. Ja me emme muka ole riittävän viisaita päättämään asioistamme!

Kaksi Zürichin yliopiston valtio-opin tutkijaa Matthias Benz ja Alois Stutzer ovat tutkineet kansalaisoikeuksien ja poliittisen ymmärryksen yhteyttä ja todenneet, että kansalaisten laajemmat poliittiset oikeudet johtavat kansalaisten vahvempaan poliittiseen ymmärrykseen. Mitä enemmän kansalaisille annetaan valtaa päättää omista asioistaan, sitä enemmän he kiinnostuvat vaikuttamisesta ja alkavat ottaa asioista selvää.

Sveitsissä kansalaisille jaetaan aina ennen äänestystä tietopaketti, johon on koottu tietoa äänestettävästä asiasta sekä argumentteja asian puolesta ja vastaan. Se virkamiesten tuottama tieto, joka jaetaan Suomessa yksinoikeudella puolueille, jaetaan Sveitsissä kansalaisten käyttöön. Näin ollen kansalaiset voivat tehdä äänestyspäätöksen täysin samoilla tiedoilla, kuin kansanedustajatkin.

Ja mikä se juttu kansanedustajien viisaudesta oli?

Kansanedustajaksi pääsyyn ei ole minkäänlaisia koulutuksellisia tai älykkyyteen perustuvia kriiteerejä. Ainoa mitä vaaditaan, on riittävä äänimäärä. Kansanedustajaksi voi päästä niin kouluja käymätön duunari kuin huippukoulutettu professorikin. Kansanedustajuus ei siis tee ihmisestä yhtään sen viisaampaa tai tyhmempää. Itse asiassa kansalaisilla voi olla jopa parempi ymmärrys asiasta kuin vuosia tai vuosikymmeniä Arkadianmäellä istuneella poliitikolla, sillä kansalainen elää tavallisen kansalaisen elämää ja poliittiset päätökset heijastuvat hänen elämäänsä luultavasti huomattavasti enemmän kuin puoluekoneiston kasvattaman poliittisen broilerin elämään.

"Noh ehkäpä se suora demokratia on ihan jees, mutta kyllähän tuollaisten äänestysten jatkuva järjestäminen nyt maksaa ihan hirveitä summia!"

Eurooppalaisten pankkien tukeminen Kreikan tukipakettien muodossa tai Britannian EU-jäsenmaksuun osallistuminenhan on lähes ilmaista? Sveitsissä kansanäänestykset pyritään pitämään muiden vaalien tai äänestysten yhteydessä. Näin ollen yksittäisen kansanäänestyksen järjestämisestä aiheutuvat kulut jäävät suhteellisen pieniksi. Lisäksi Sveitsissä on huomattu, että kansalaiset ovat itse asiassa paljon tarkempia rahan käyttäjiä, kuin kansanedustajat tai kunnanvaltuutetut. Se summa, mitä kansanvallan ylläpitämiseen äänestysten muodossa menetetään, saadaan mitä luultavimmin takaisin viisaan taloudenpidon muodossa.

"Mutta enemmistön diktatuuri sortaa vähemmistöjä!"

Suora demokratia on itseasiassa työkalu, jolla vähemmistöt saavat äänensä kuuluviin huomattavasti edustuksellista demokratiaa paremmin. Ei tarvitse kuin kerätä riittävä määrä allekirjoituksia, jolloin vähemmistölle tärkeä asia saadaan koko kansan tietoisuuteen. Perustuslaissa taas on taattu kaikille samat oikeudet eikä perustuslain muuttaminen käy käden käänteessä. Ja mikä estää kansalaisia edustuksellisessa demokratiassa äänestämästä natsipuoluetta tai muuta vähemmistöjen oikeuksia sortavaa vaihtoehtoa? Miksi näin ei kuitenkaan tapahdu?

Suoran demokratian tarkoitus ei ole korvata edustuksellista demokratiaa, vaan täydentää sitä. Suoraa demokratiaa voidaan ajatella eräänlaisena kansan veto-oikeutena, jolla kansa voi viheltää pelin poikki, mikäli eduskunnassa tehdään kansan tahdon vastaisia päätöksiä. Lisäksi suora demokratia on oiva työkalu ratkaisemaan isoja poliittisia kysymyksiä, kuten NATO tai EU. Sveitsin esimerkki on osoittanut, että suora demokratia ennaltaehkäisee hyvinkin tehokkaasti kansan tahdon vastaisia päätöksiä. Kaikista äänestykseen riittävät allekirjoitukset kerätyistä kansalaisaloitteista ei edes tarvitse äänestää, koska hallitus ymmärtää tehdä tarvittavat muutokset jo ennen kuin asiasta päästään äänestämään.

Suomalaiset ovat kautta historian joutuneet kestämään erilaisia diktatuureja ja harvainvaltaa Ruotsin kuningaskunnasta Kekkosen kautta EU:hun. Tämä kansa ansaitsee vihdoin oikeuden päättää omista asioistaan. Annetaan se heille.


Kirjoitus on alunperin julkaistu eduskuntavaalisivustollani joonaskarna.fi 15.4.2015

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Vapaus ja vastuu

"Vapaus on filosofinen ja poliittinen käsite, jolle on annettu erilaisia sisältöjä. Yksinkertaisimpia ehdotuksia yleiseksi vapauden käsitteeksi on käsitys vapaudesta esteiden puutteena." - Wikipedia

Itse pidän vapautta yhtenä tärkeimmistä arvoista. Olen äärimmäisen pettynyt Suomeen, jossa valtio ohjaa ja suoranaisesti päättää ihmisten puolesta heidän elämästään. Suomessa esiintyy paljon masennusta ja itsemurhia. En voi olla ajattelematta, että nykyisen kaltaisella holhouspolitiikalla on osasyynsä tähän. Mitä on elämä, kun tietää ettei omilla toimillaan pysty siihen vaikuttamaan?

Suomessa on tiedetty jo pitkään ettei töitä tekemällä pysty rikastumaan. Progressiivinen verotus pitää huolen siitä etteivät ylityöt tai palkankorotus juurikaan vaikuta ihmisen elintasoon. Byrokratia ja sääntely pitävät huolen siitä ettei yrittämistä pidetä järkevänä vaihtoehtona.

Väitän, että vapaampi Suomi olisi myös onnellisempi Suomi. Vapaampi Suomi olisi menestyvämpi Suomi.

Mitä se vapaus sitten tarkoittaa?

Vapaus ei tietenkään tarkoita sitä että jokainen on vapaa tekemään mitä haluaa. Vapaus tarkoittaa sitä, että on vapaa tekemään asioita, kunhan ne eivät ole ristiriidassa muiden ihmisten vapauksien kanssa. Vapaus ei tarkoita sitä, että voit marssia sisään mihin tahansa maahan. Se rikkoo kyseisen maan ihmisten vapautta päättää siitä, kuka maahan saa tulla. Vapaus ei tarkoita sitä, että voit ottaa naapurin polkupyörän luvatta käyttöön. Se rikkoo naapurin oikeutta omistamiseen.

Vapaus tarkoittaa sitä, että olet vapaa yrittämään, kokeilemaan, keksimään, puhumaan, kirjoittamaan ja olet myös vapaa - epäonnistumaan. Vapaus tarkoittaa sitä, että kannat vastuun omista teoistasi.

Vastuun taas kantaa jokainen itsestään. Vastuu ei tarkoita sitä, että voit perseillä miten tykkäät ja vaatia muita kantamaan vastuun siitä. Vastuu ei tarkoita sitä, että valtiot ovat vastuussa muiden valtioiden huonosta taloudenpidosta. Vastuu on sitä, että sinä vastaat tekemistäsi valinnoista.

Kun ihmiset lakkaavat olemasta hallintoalamaisia, kun ihmiset ovat vapaita tekemään elämällään mitä haluavat, ottamaan vastuuta itsestään - silloin ihmiset ovat onnellisia. Silloin valtio on olemassa kansalaisiaan varten - ei päinvastoin. Valtiosta tulee instituutio, joka pyrkii lisäämään kansalaistensa mahdollisuuksia menestymiseen.

Tähän on Suomenkin syytä pyrkiä.


Kirjoitus on alunperin julkaistu 3.4.2015 eduskuntavaalisivustollani joonaskarna.fi.

perjantai 20. maaliskuuta 2015

Eduskuntavaalisivustoni on avattu

Voinen täten ilokseni todeta, että eduskuntavaalisivustoni on avattu osoitteessa http://www.joonaskarna.fi/. Sieltä löydät eduskuntavaaliohjelmani kattavin selityksin, tietoa minusta sekä edustamastani puolueesta Muutos 2011:sta.

Olkaa vapaat tutustumaan!

torstai 26. helmikuuta 2015

Eduskuntavaaliohjelmani

Tervehdys,

olen seuraavissa eduskuntavaaleissa ehdokkaana Muutos 2011 -puolueen riveistä. Jaan tässä teille eduskuntavaaliohjelmani pääpiirteissään:

- valtion talous saatava tasapainoon

- verotusta yksinkertaistettava ja inhimillistettävä

- maahanmuuttopolitiikan oltava taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää

- valtion on suojeltava kansalaisiaan

- työn tekemisen oltava aina kannattavaa

- yrittämisen esteitä purettava

Palaan näihin aiheisiin tarkemmin pidemmän eduskuntavaaliohjelman tiimoilta. Julkaisen sen samalla vaalisivujeni kanssa.

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Muutama sana kehitysavusta


Kehitysavusta on puhuttu paljon viime aikoina. Ajattelin kantaa oman korteni kekoon ja jakaa kanssannne pari sanaa.

Suomi on varannut vuoden 2015 talousarviossa kehitysapuun 811 422 000 €. Se tekee 148 € jokaista suomalaista kohti vauvasta vaariin vuodessa. Vertailun vuoksi sanottakoon, että poliisitoimeen on varattu 741 980 000 € ja opetukseen (poislukien aikuis- ja korkeakoulutus) 792 236 000 €.

Itse olen sitä mieltä, että kehitysapu tulisi nykyisessä muodossaan lopettaa täysin. Seuraavassa muutama pointti, miksi:

Kehitysapu ei kehitä

 

Yli 40 vuotta ulkoministeriön kehitysyhteistyössä työskennellyt ulkoasiainneuvos Matti Kääriäinen kertoo tammikuussa julkaistussa kirjassaan, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa äärimmäinen köyhyys on vuosikymmenten kehitysavusta huolimatta vain lisääntynyt. Finpron Itä-Afrikan päällikkö Esa Rantanen puolestaan kertoo, että positiiviset tulokset Afrikan kehitysmaissa johtuvat lähinnä Kiinan ja muun Aasian investoinneista - ei kehitysavusta.

Kehitysavulla on varmasti saavutettu positiivisiakin tuloksia - ainakin lyhyellä tähtäimellä - mutta tietoa kehitysavun pitkän tähtäimen vaikutuksista on hyvin vähän saatavilla. Lähinnä siksi, ettei niitä kukaan halua tutkia. Onnistuneena kehitysprojektina pidetään sellaista, joka on onnistunut käyttämään sille varatut rahat. Kehitysapupiireissä kilpaillaan sillä, kenellä on surkein hanke hoidettavana.

Jokainen voi toki ottaa mieleisensä kehitysavun kohteena olevan maan ja tutkia esimerkiksi sen taloudellista kehitystä, mutta minkäänlaisena todisteena kehitysavun positiivisesta vaikutuksesta sitä ei voida käyttää.

Kehitysapu on miljardiluokan bisnes

 

Kehitysapua tarvitaan lisää, koska maassa x asia y on parantunut kehitysavun myötä. Kehitysapua tarvitaan myös lisää, koska maassa q asia w ei ole parantunut. Tämä taas johtuu siitä ettei kehitysapua ole annettu riittävästi. Vuonna 2012 DAC:n (Development Assistance Committee, suom. kehitysyhteistyökomitea) jäsenmaat antoivat kehitysapua yhteensä 89 miljardia euroa. Tänä vuonna Suomen valtion budjetti on 53,7 miljardia. Vuonna 2008 kehitysavun parissa työskenteli 210 800 ihmistä.

Kehitysapu on itsessään jo niin monen ihmisen, yhdistyksen ja yrityksen rahoittaja, että siitä on tullut tärkeää jo pelkän oman olemassaolonsa vuoksi. Kyse ei ole enää hyväntekeväisyydestä, vaan tuhansien ja tuhansien ihmisten elannosta. Jotta nämä ihmiset voivat tuoda leipää pöytäänsä, tulee kehitysapua jatkaa. Mutta mitä sillä ihan oikeasti saavutetaan?

Kehitysapu edistää korruptiota

 

Kun kyse on miljoonista, sadoista miljoonista tai miljardeista, käsiä on tyrkyllä enemmän kuin muurahaisia pesässä. Ja mitäpä ei ihminen olisi valmis tekemään tuollaisten summien eteen?

Kuinka valtio, jolla ei ole joko demokratiaa, (puolueetonta) oikeuslaitosta tai poliisia kykenee hoitamaan tuollaisia summia ilmaista rahaa oikeaan kohteeseen? Miten valtio, jota on hallittu pienen eliitin toimesta varmistaa, ettei raha katoa johtajille ja muille välikäsille? Kuinka monella kehitysmaan valtiopäämiehellä ylipäänsä on aikomusta käyttää rahaa kansalaistensa olojen parantamiseen?

Muutama esimerkki korruptiosta kehitysapubisneksessä:


Kehitysapu lamauttaa kohdemaan oman tuotannon

 

Kehitysavun vastaanottajamaissa on teollisuutta. Niissä on käsityöläisiä, maanviljelijöitä ja kauppiaita. Kun UFF toimittaa Malawiin kontillisen vaatteita ilmaiseksi jaettavaksi, mitä luulette paikallisille vaattureille, vaatekauppiaille ja tehdastyöläisille tapahtuvan? Kuinka käy paikallisen vaatekaupan?

Kehitysavun historia on täynnä tapauksia, joissa massiiviset määrät avustuksia, kuten ruokaa, ajavat paikalliset tuottajat työttömiksi.

Kehitysapu laiskistaa

 

Vihreän tohtorin Eero Paloheimon kirjasta "Tämä on Afrikka" on elävästi jäänyt mieleen kylä, joka elää mielummin ilman toimivaa kaivoa, odottaen vuosia valkoisen miehen tulevan korjaamaan sen, kuin laittaisi itse tikkua ristiin sen korjaamiseksi. Vaikken kyseistä toimintamallia käsitä, ymmärrän kuitenkin ajatuksen sen taustalla. Miksi kuluttaa omaa aikaa, omia voimiaan jonkun asian eteen, kun tietää, että joku muu tulee sen ilmaiseksi tekemään? Ja sitähän kehitysapu pääosin on. Asioiden tekemistä muiden puolesta ja ilmaisten asioiden jakamista.

Loppusanat


Saatan antaa hieman tunteettoman ja kylmän kuvan itsestäni. Totuus kuitenkin on, että Suomella ei valtiona ole varaa, eikä minkäänlaisia velvollisuuksia kehitysavun jakamiseen. Kehitysavulla ei myöskään ole kiistattomia positiivisia vaikutuksia. Kehitysapua vastustetaan myös vastaanottajamaissa. Muutamia luetellakseni, kehitysapua vastustavat mm. sambialainen ekonomisti Dambisa Moyo, ghanalainen entinen YK:n pääsihteeri Kofi Annan, Ruandan presidentti Paul Kagame ja Senegalin presidentti Abdoulaye Wade. 

Mikäli aihe yhtään kiinnostaa, suosittelen kaikkia lukemaan Dambisa Moyon kirjan "Dead Aid".

sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Idea suomalaisen demokratian parantamiseksi

Demokratia on täällä pohjolan perukoilla ollut aina hieman luovaa. Kekkosesta sikspäkkiin on kansan mielipiteestä välittämättä tehty sellaisia ratkaisuja, jotka parhaiten sopivat valtaapitäville. Olen nyt kuitenkin keksinyt ratkaisun, jolla demokratiaa voidaan parantaa kaikkia miellyttävällä tavalla.

Suomessa demokratia paranisi huomattavasti, kun kansanedustajien määrä laskettaisiin noin kymmeneen. Vaaleissa äänestettäisiin kuitenkin normaalisti eri puolueiden listoilla olevia ihmisiä. Jotta ylimääräistä hämminkiä ei syntyisi, olisi jaossa edelleen ne 200 paikkaa, kuten nytkin. Paikka voitaisiin tosin korvata toisella termillä, kuten "ääni".

Vaaleissa kansalaisten antamien äänten laskennan jälkeen laskettaisiin paikkajako puolueiden kesken täysin samaan tapaan, kuin tällä hetkelläkin. Erona nykyiseen järjestelmään olisi se, että jokaisesta puolueesta tulisi eduskuntaan edustamaan ainoastaan yksi henkilö. Tämä henkilö voisi olla esimerkiksi eniten kyseisestä puolueesta ääniä saanut henkilö.

Eduskuntaan valitulla henkilöllä olisi kuitenkin käytettävissä useampi, kuin yksi ääni. Edustajan käytössä olevat äänet laskettaisiin vaaleissa saatujen "paikkojen" mukaan. Esimerkiksi 2011 eduskuntavaalit voitti kokoomus 20,4 % tuloksella, jolla eduskuntaan saatiin 44 edustajaa. Eniten ääniä saanut kokoomuksen edustaja oli Alexander Stubb 41 768 äänellä.

Uudella mallilla Alexander Stubb tulisi edustamaan kokoomusta eduskuntaan. Stubbilla olisi käytössään 44/200*100 = 22 % äänistä. Sikspäk-hallituksella olisi käytössään 22% (KOK) + 21% (SDP) + 7% (VAS) + 5% (VIHR) + 4,5% (RKP) + 3% (KD) = 62,5 % äänistä. Oppositiolle jäisi siten 37,5 %.

Miten tämä sitten parantaisi demokratiaa?

Se toisi politiikkaan täysin uuden elementin: rehellisyyden. Kansalla on LUULO, että sillä on merkitystä, äänestääkö kokoomuksen ehdokasta Elina Lepomäkeä vai Alexander Stubbia. Äänestääkö keskustasta Paavo Väyrystä vai Matti Vanhasta. TODELLISUUDESSA Elina Lepomäki ja Alexander Stubb painavat täysin samaa nappia äänestyksen sattuessa, olivat he miten eri mieltä äänestettävästä asiasta tahansa. Samoin tekevät Paavo Väyrynen ja Matti Vanhanen. Ja kaikki muutkin.

Esittämäni malli olisi siis lähinnä vallitsevan todellisuuden tuomista kansan tietoisuuteen. Mutta ei helvetti! Sehän nyt perseestä olisi! Jos siis kansa tietäisi totuuden. Vittu. Unohtakaa äskeinen...

sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Alkoholi tekee sinusta älykkään ja seksikkään

Elämän eliksiiri
Alkoholi on nautintoaine, joka tekee sinut onnelliseksi. Meditaatioon verrattavissa oleva vaikutus saa sinut unohtamaan kaikki maalliset murheet ja elämään tässä hetkessä. Alkoholi tekee sinut sosiaaliseksi ja monet ovat huomanneetkin sen nauttimisen erinomaiseksi keinoksi saada seksiä.


Alkoholia nautitaan yleensä nestemäisessä muodossa. Erilaisia alkoholinesteitä on kuitenkin olemassa lukuisia. Ne voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: miedot, keskivahvat ja vahvat. Mietoja alkoholijuomia ovat esimerkiksi oluet ja siiderit, keskivahvoihin voidaan lukea viinit sekä liköörit ja vahvoina alkoholinesteinä voidaan mainita vodka ja viski.

Mainio kesäolut


Itse tykkään juoda olutta. Olut laskee stressitasoa ja saa minut pysymään fyysisesti hyvässä kunnossa. Lisäksi olut maistuu hyvälle. Parhaat hetket elämässäni olen kokenut olutta juomalla. Suomalaisista oluista pidän eniten Karhusta. Sinebrychoffin uutuus California steam beer saa myös makunystyrät hyrräämään. Ulkomaisista oluista haluan mainita Hoegaardenin ja Coronan. Ne tulee nauttia sitrusviipaleen kanssa.




Suomalainen laatuviini
Viini on erinomainen juoma ruokailun yhteydessä. Pari lasia viiniä rentouttaa mukavasti, saa jutun luistamaan sekä laskee treffikumppanin estoja. Viinin nauttiminen takaa onnistuneen illan. Punaviinistä saa tehtyä myös hyviä cocktaileja, kuten sangriaa, tai sen pikkuveljeä, punkkukolaa.


Vodka on vanha suomalainen itsehoitolääke. Esimerkiksi Koskenkorvalla on lääkitty suomalaisia jo vuosikymmeniä. Ei ole vaivaa, johon pullo vodkaa ei auttaisi. Viskiä voidaan taas käyttää varsin monin eri tavoin. Rokkenrollin hengessä viskillä voidaan aiheuttaa naisväen kasautumista ympärillesi. Tällaiseen toimintaan parhaita viskejä ovat ns. heinäviskit, kuten Jack Daniel's tai Jim Beam. Mikäli haluat hillitympää menoa, ja käyttää viskiä vain pieniä määriä, savuiset viskit, kuten Laphroaig, toimivat erinomaisesti.

Aiheuttaa naisväen hakeutumista seuraasi
Koskenkorva parantaa taudit




Suosittelen alkoholin käyttämistä kaikille täysi-ikäisille ja perusterveille ihmisille. Alkoholi tekee sinusta paremman ihmisen ja takaa menestyksen elämässäsi.

Alkoholi saa sinut onnelliseksi